Virtamylly Virtamylly

Mikä sinua motivoi?

Mikä sinua motivoi?

Kun lähdin tutustumaan motivaatioon, lähdin etenemään aiemmin minulle tutun jaottelun pohjalta. Sisäiset ja ulkoiset motivaatiotekijät. Ulkoisessa teet asioita ulkopuolisen palkkion kannustamana, sisäisessä motivaatiossa teet asioita, koska ne tuottavat sinulle hyvää oloa. Nautit sellaisten asioiden teosta, joista sinulle tulee hyvä olo, vältät sellaisia asioita, jotka tekevät sinulle huonon olon. Ikään kuin luonto kertoisi meille, miten meidän on hyvä toimia. Eipä se sitten ihan niin yksioikoista olekaan.

Tiesinhän sen jo itsestänikin – teen asioita, jotka eivät tuota joka hetki hyvää oloa, mutta antavat minulle jotakin. Teenkö asioita ulkoisesta palkkiosta vai sisäisestä halusta? Reiss päätyi laajassa motivaatiotutkimuksessaan siihen, että ei ole olemassa ulkoista motivaatiota, vain sisäistä. Esimerkiksi itse raha ei motivoi vaan se, mitä raha kenellekin mahdollistaa. Motivaatiomme rakentuu yksilöllisesti kuudestatoista perustarpeesta.

Joskus on vaikea kuulla itseään, omia tarpeitaan. Voimme olla joskus tilanteessa, jonka tunnemme olevan väärä, mutta emme oikeastaan osaa selittää miksi tai miten haluaisimme asian olevan. Tiedämme haluavamme jotain, mutta mitä. Tilanteet ovat joskus sellaisia, että kadotamme itsemme hetkeksi tai luovumme valinnasta ja ajaudumme osoitettuun suuntaan. Voimaannuttavaa on, että sekin on valinta. On valinta olla valitsematta – yhtä lailla siis jatkossa voit tehdä valinnan, jossa päätät toisin, jos nyt ei ole hyvä. Onnellisuus ei ole erillinen, yksittäinen perustarve vaan onnellisuus saavutetaan epäsuorasti. Perustarpeemme täyttämällä saavutamme onnellisuutta.

Minulla on vastaus kysymykseen, mikä sinua motivoi. Nyt sinun pitää vastata, millä tavalla nämä motivoivat sinua. Kuten jo aiemmin mainitsin, on tutkimuksin osoitettu, että meitä kaikkia motivoi kuusitoista perustarvetta. Se, miten nämä motivoivat, on yksilöllistä. Yksilöllisyys tekee meistä juuri meitä. Tätä yksilöllisyyttä voidaan kuvata esimerkiksi sanomalla, että fyysinen aktiivisuus motivoi vahvasti tai sosiaaliset kontaktit motivoivat matalalla tasolla. Tarpeita pohtimalla pääset miettimään motivaatiotasi kokonaisvaltaisesti. Oletko esimerkiksi miettinyt, kuinka motivoidut statuksesta tai riippumattomuudesta? Tässä listattuna kaikki perustarpeet.

  • Fyysinen aktiivisuus (lihasten harjoittamisen tarve)
  • Hyväksyntä (positiivisen käsityksen tarve itsestä)
  • Idealismi (sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tarve)
  • Järjestys (rakenteen tarve)
  • Kerääminen/säästäminen (keräämisen tarve)
  • Kosto/voittaminen (tasoihin pääsemisen tarve, kun on tullut loukatuksi)
  • Kunnia (suoraselkäisen luonteen tarve)
  • Mielenrauha (turvallisuuden tarve)
  • Perhe (lasten kasvattamisen tarve ja tarve viettää aikaa sisarusten kanssa)
  • Riippumattomuus (itseensä luottamisen tarve)
  • Romantiikka/estetiikka (kauneuden ja seksin tarve)
  • Sosiaaliset kontaktit (vertaiskumppanuuden tarve)
  • Status (sosiaaliseen asemaan perustuvan kunnioituksen tarve)
  • Syöminen (ruoan tarve)
  • Uteliaisuus (ymmärtämisen tarve)
  • Valta (vaikuttamisen ja johtamisen tarve)

Tarpeet erillisesti sekä eri tarpeiden yhdistelmät vaikuttavat käytökseemme. Tarve voi esiintyä joko erittäin vahvana tai erittäin matalana tai jotain siltä väliltä. Joskus tarve voi olla tilannesidonnainen tai sellainen, joka ei juuri vaikuta käyttäytymiseemme. Jokaista tarvetta voidaan kuvata monisanaisesti, miten se milläkin vahvuudella ollessaan vaikuttaa. Tässäkin tulee mukaan yksilöllisyys. Vaikka motivaatioprofiilissa kuvaaja olisi kahdella ihmisellä täysin samassa kohdassa, se, miten kyseinen motiivi näyttäytyy, vaihtelee.

Nautin motivaatiosta keskustelemisesta. Olen kuitenkin huomannut, kuinka moninaista motivaatio on ja kuinka vähän yksiselitteisiä vastauksia voi antaa ilman yksilöllistä kontaktia. Motivaatiosta on antoisinta keskustella yksilöllisesti tai pienissä luottamuksellisissa ryhmissä. Reiss motivaatioteoria sopii ajatuksiini, koska se ei pyri luokittelemaan tai kerro, että vastattuasi näin, olet tarkalleen tällainen. Teoria on suopea itsensä kehittämisen näkökulmalle ja valinnan mahdollisuudelle. Tuntemalla itsemme paremmin, ymmärrämme enemmän valinnoistamme sekä osaamme jatkossa myös valita itsellemme sopivasti. Kohti hyvää oloa ja tyytyväisyyttä.